Niin se sitten ilmestyi tännekin - syysflunssa, mikäpäs muu. Kolmatta päivää lepoasennossa ja alkaa jo hermo olla aika piukeena. Lämpöä,kuumetta (missä se nyt raja sitten meneekään) on riittävästi eli mitään missä tarvitaan keskittymistä tahi vilkasta aivotoimintaa on turha kuvitellakaan harjoittavan...siispä kirjoitan pitkästä aikaa tänne...

Muutto Tampereelle alkaa olla jo aika pulkassa, kämppä Hesassa käytännössä jo tyhjillään (muutama tavara sieltä toki vielä löytyy) Vuokralaiset on jo löytynyt, enää pitää sopia vuokrapapereiden allekirjoitusajankohta (ja ne vuokrapaperit tarttee löytää). Virallisesti olen jo tamperelainen. Täytyy sanoa ettei olo kamalan paljon ihmeellisemmältä tunnu, paikallinen "slangi" on hieman tarttunu ja kun "mää" puhun Hesaan päin niin kuittia tulee jonkun verran. No mut hei - elämä on.

Työt Hämeenlinnassa on lähtenyt mukavasti käyntiin eikä tuo 45min ajomatka/suunta niin kamalan pahalta ole tuntunut. Kollega kannusti ja kertoi että hällä menee Hesassa julkisilla saman verran : Lauttasaaresta Pasilaan. Valintoja, sitä tää elämä taitaa olla.

Salibandykausikin lähti käyntiin. Yksi "oikea" peli takana ja voitettiin Erä III 4-2. Peli ei ollut valmista kummallakaan joukkueella mutta toki pisteet lämmittää aina. Aika moni oli ennen peliä sitä mieltä että Erä niistää meidät mennen tullen mutta ei se sitten mennytkään ihan niin ja hyvä näin.

Perjantaina mun olisi tarkoitus pelata elämäni ensimmäinen Suomen Cupin peli tamperelaista KooVeeta vastaan - joten toivon mukaan tauti on niitattu ennen tätä. Salibandya oon pelannu vuosissa 10 vai 11, joten taitaa olla korkea aika tutustua myös Suomen Cupin maailmaan. Lauantaina on sitten liigapeli Porvoossa - uusi kokemus sekin kun viime kaudella jäi Porvoon peli väliin. Että näin tällä kertaa - taidan mennä ottamaan uutta lempijuomaani Finnrexiniä ja pötkiä vällyjen alle odottamaan uutta elämää...jepajee, morjens!